Pähkinänsärkijähahmo on päässyt joulun aikaan moniin koteihin ja juhlakoristeisiin pitkän ja värikkään historiansa ja maagisten assosiaatioidensa ansiosta. Pähkinänsärkijä sai alun perin inspiraationsa saksalaisten käsityöläisten luomuksista, missä sitä pidettiin onnen ja suojan symbolina. Saksalaiset uskoivat, että pähkinänsärkijät torjuivat pahan ja tuovat vaurautta ja iloa perheille, minkä vuoksi niitä annettiin usein lahjaksi lomakauden aikana.

Pähkinänsärkijästä tuli kuitenkin todellinen joulu-ikoni vasta, kun säveltäjä Pjotr Tšaikovski sai sen kuvan loistamaan vuonna 1892 luodulla baletilla "Pähkinänsärkijä". Tämä satumainen näytelmä kertoo tarinan pähkinänsärkijästä, joka herää henkiin ja vie päähenkilön Claran Ihmemaahan. Vielä perinteisesti jouluna esitettävät balettiproduktiot sitoivat Pähkinänsärkijän tiiviisti joulutunnelmaan ja herättivät hahmoon uuden rakkauden aallon.

1900-luvun puolivälissä saksalaiset käsityöläiset alkoivat viedä pähkinänsärkijiä muualle maailmaan. Toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaiset sotilaat toivat nämä värikkäät puuhahmot takaisin Euroopasta, ja niistä tuli pian rakastettuja joulukoristeita amerikkalaiskodeissa. Ajan myötä pähkinänsärkijästä tuli kaupallinen ikoni, ja sitä valmistetaan eri kokoisina ja tyyleinä – pienistä matkamuistoista aidon kokoisiin hahmoihin, joita nähdään näyteikkunoissa ja joulumarkkinoilla.

Lisäksi Pähkinänsärkijällä on syvälle juurtunut nostalgiaarvo. Hänen läsnäolonsa jouluna tuo mieleen monia lapsuuden muistoja, kerran luettuja joulutarinoita ja sukupolvelta toiselle siirtyneitä perinteitä. Pähkinänsärkijä ei siis ole vain koriste tai lelu, vaan se symboloi joulun taikuutta ja odotusta ja täyttää kodit erityisellä lämpimällä tunteella, joka seuraa lomakauden taikuutta.