Skip to main content

Mitkä kasvit sopivat vesistön rannoille ja veteen?

 Puutarha
Mitkä kasvit sopivat vesistön rannoille ja veteen?

Luonnollisten vesistöjen tapaan keinovesimuodostuman rantaa on mahdollista suunnitella vaiheittain ja vyöhykkeittäin, jotta vettä rakastaville kasveille voidaan varmistaa erilaiset olosuhteet.

Vesistön keskiosa on syvin (n. 80-100 cm), jonka tavoitteena on säilyttää viileä ja happirikas vesi myös erittäin lämpimällä säällä. Syvä osa ei jäädy pohjaan edes talvella, mikä mahdollistaa kasvien juurakoiden talvehtimisen. Jos haluat pitää kalaa talven yli, sinun tulee syventää lampi vähintään kahteen metriin.

Syvän veden kasvit:

Valkoinen lumpeen (Nymphaea alba), Pieni lumpeen (Nymphaea candida), Puutarhan lumpeen (Nympha hybrida) lajikkeet, Keltainen lumpeen (Nuphar luea), järvikissa (Schoenoplectus lacustris), kapealehtinen kissanhäntä (Typha angustifolia), leveäkissa lattafolia (Typha angustifolia). Kolme viimeistä lajia tulisi mieluummin istuttaa säiliöihin, koska ne voivat villiytyä hyvin nopeasti. Matalan veden vyöhyke on 10-30 cm syvä osa vesistöä. Tällä vyöhykkeellä on yleensä lämmin vesi ja useimmat kasvit, jotka kasvavat varpaillaan vedessä, kasvavat siellä hyvin. On kuitenkin huomioitava, että erittäin kuivalla ja kuumalla säällä keinovesimuodostuman vedenpinta voi nopeasti laskea kriittiselle tasolle ja muuttua liian kuivaksi vettä rakastaville kasveille. Matalan veden jälkeen seuraava vyöhyke on suoalue, jossa veden syvyys on 0-10 cm. Tämä on vesistöjen lajirikkain osa, ja sen kehityksen edistämiseksi tämän vyöhykkeen leveyden tulisi olla vähintään 1 m.

Kasvit matalaan veteen:

tavallinen calamus (Acorus calamus), pavunlehti (Menyanthes trifoliata), sileä iiris (Iris laevigata), suurpartenium (Glyceria maxima), suo kehäkukka (Calla palustris), keltamarja (Typha minima), keltamarja (Iris pseudacorus), puutarhalumpeen lajikkeet. Kostea maaperä vesistön rannalla muodostaa rantavyöhykkeen. Täällä kasvavat runsaskasveiset perennoja ja pensaita, jotka pehmentävät keinotekoisen vesistön rantaviivaa ja luovat kauniita heijastuksia veden pinnalle. Luonnollisen tuloksen saavuttamiseksi tulisi istuttaa vuorotellen korkeita ja lyhyitä kasveja.

Rannikkoasukkaat:

Siperian iiris (Iris sibirica), vesihamppu (Euphatorium), hostas (Hosta), Bergenia (Bergenia), kukonkenno (Lythrum), päivälilja (Hemerocallis), ankeriasheinä (Filipendula), nippuruoho (Ligularia), anemone nemorosa.

Perennojen lisäksi rannikon kosteassa maaperässä kasvavat mielellään myös pensaat ja puut: dogwood (Cornus), hanhipaju (Salix repens), haponmarja (Viburnum opulus), hopeapaju (Salix alba), hauras paju (Salix fragilis), mustaselja (Sambucus nigra). Vesikasvit suosivat enimmäkseen heikosti hapanta kasvuympäristöä, minkä vuoksi kasveja ei suositella istuttamaan lammikkoon tai altaaseen, jossa on kalkkikivi- tai betonireunat. Vesi muuttuu liian emäksiseksi ja kovaksi. Istuta vesi- ja rantakasvit erikoiskoriin, jotta niitä on helppo huoltaa, vaihtaa ja jakaa myöhemmin. Korit on vuorattu kankaalla ja peitetty karkealla soralla, jotta maapartikkelit eivät mutakastele vettä. Vesikasvien maaperän tulee olla tiheää, melko savimaista. Sitä myydään myös valmiina.

Teksti/design: BAUHOF , Tekijä: Signe Kangur, maisema-arkkitehti / KODIN UNELMAT | S.Heinmets, J.Gotta | Kuvat: istock

Täällä on vielä paljon mielenkiintoista luettavaa!

KODINUNELMAT

KODIN UNELMAT

Täydellinen koti, täydellinen elämä

Jos haluat julkaista mainoksen, ota yhteyttä meihin.

KODIN UNELMAT tuo sinulle inspiroivia kodin sisustusratkaisuja, moderneja sisustustrendejä sekä ajankohtaisia uutisia muotoilun ja arkkitehtuurin maailmasta. Täältä löydät myös herkullisia reseptejä, käytännöllisiä kauneusvinkkejä, puutarhasuunnitteluvinkkejä ja matkailuideoita.

Jatka lukemista
Ideat ja inspiraatio eivät lopu koskaan